Hankintapäätöksen synty

Miten kaikki alkoi

Olemme 5-henkinen perhe, josta esikoinen jo muutti pois, ja kaksi lapsista on vielä kotona. Kotona olevista lapsista vanhemmalla on jo ajokortti. Perheen vanhemmat ovat ammatiltaan DI sekä Ekonomi.

Eräänä kauniina päivänä kakkosautoon (keskikoinen 2004 farmari) tuli vikaa sen verran, että romutus oli edessä. Kun alle tonnin arvoisessa autossa on puolentoista tonnin viat, ei siinä paljoa ole miettimistä - romuttamon lomakkeen täyttäminen että saa noutaa.

Sitten alkoikin raivokas miettiminen, mikä auto tilalle? Oli aivan selvää, että yhdellä autolla ei pärjätä, joten toinen on pakko hankkia, ja melko pian. Koska perheen koko on pienenemässä kun lapset muuttavat pois, alettiin pohtia pienempiä autoja. Harkintaan nousivat vaihtoehdot

Samanlainen kuin romutettu, hintaa 500-1200€, kestää sen mitä kestää. Ei välttämättä kovin pitkäaikainen ratkaisu, kohta sama tilanne. Tätä ratkaisua puoltaisi luottosuhde korjaamolle, johon meillä on 15 vuoden asiakassuhde. Palvelu on aina ollut erinomaista ja kriisitilanteissa apua on saanut todella nopeasti. Ja kun paljon harrastavassa ruuhkavuosiperheessä yksikin peltilehmä on pajalla, kyseessä on yleensä kriisitilanne. Luottosuhde tällaiseen autokorjaamoon on siis ollut tärkeä argumentti, mutta nyt perheen pienentyessä yhden peltilehmän neuvolataukoa voidaan sietää jo vähän pidempään.
Pienempi malli, noin 2010 vuosimallia, 6.5 litraa/100km kulutus, ehkä noin 4000€. Kulutustietojen arvaaminen on toki vaikeaa, koska teorian ja käytännön välillä tuntuu olevan eroja.
Sama kuin edellinen, tuoreempi, 2016-2018, alle 6 litran kulutus, hintaa noin 6000-8000€
Sähköauto, mitähän ne maksavat (sellaiset jolla me pärjäisimme), mitä niillä ajaminen maksaa, onko huolto- ja korjauskustannuksissa merkittävää eroa?

Tästä lähtökohdasta alkoikin raivokas perehtyminen asiaan. Ihan normaaleista autoistakin faktatiedon saaminen on vaikeaa, kun autoa ostaessa monella tuntuu menevän aivot narikkaan, tyyliin 'niin mutta tää 2.6 litrainen moottori tarjoaa paljon paremman ohituskiihtyvyyden' ja muita käsittämättömyyksiä. Meillä auto tarvitaan siihen että sillä pääsee kulkemaan, ja kokonaiskustannukset pyritään minimoimaan.

Sähköautoista vaikeuskerrointa tulee vielä vähän lisää. Tekniikka on outoa, kestävyydestä ei ole saatavilla kovin hyvin tietoa, jne. Mallit ovat Suomessa hieman erilaisia, ja olosuhteet ovat eri kuin keskieuroopassa, joten tietoa on etsittävä suomeksi. Harmillisesti jokseenkin kaikki suomenkielinen sähköautokeskustelu on Facebookin Sähköautot - Nyt ryhmässä (ja sen sukulais-ryhmissä samalla alustalla), ja facebook on valitettavan write-only media. Mikään hakukone ei löydä sieltä tietoa, ja vaikka käyttäisi facebookkia, facebookin oma haku on aivan kelvoton.

Hankintamme jälkeen myös reddit on varovaisesti aktivoitunut sähköautoista, toivottavasti sinne alkaa kertyä hyödyllistä keskustelua, koska sitä voi lukea ilman kirjautumista, ja myös hakukoneet osaavat sitä indeksoida!

Vain halvin on kyllin hyvä!

Koska meille auto ei ole mikään statussymbooli ei siihen haluta rahaakaan sijoittaa enempää kuin on pakollista. Tähänastinen autostrategia on ollut 'halvahkot autot joita pidetään romutukseen asti, satunnaiset luotettavuusongelmat paikataan Autoliiton plus-jäsenyydellä eli autoliitto kustantaa hinauksen ja toimittaa perille'. Toki todettakoon, että enin osa meidän ajoista on alle 40 km päässä kodista, joten Autoliiton matkanjatkamispalvelu ei toimita perille. Joka tapauksessa, sähköautoakin lähdettiin tutkimaan siitä näkökulmasta että mikä on halvin millä pärjätään.

Tilat: Neljä ovea ja takakontti johon mahtuu viikon ruokaostokset (noin 10 muovikassillista?) kokovaatimuksena. Koon perusteella "hinnat alkaen" -osastossa pois rajautui Fiat 500E ja VW Up sekä Smart.

Kantama Meille suurin kysymys oli range eli kantama, eli kuinka kauas yhdellä latauksella pääsee. Meidän tyypillinen ajomatka 60-70 km pitää pystyä ajamaan kelissä kuin kelissä, mutta mistäs tiedetään miten tuo kantama muuttuu pakkasella? Käsiin osui linkki Nissan Leaf Range: How Much Does It Lose In The Cold joka oli tietysti helppoa luettavaa koska lämpötilat fahrenheitteina ja matkat maileina. No, pienellä kalkuloinnilla tuosta selkeni, että lähtönä 106 km range lyhenee -25°C lämpötilassa noin 57 kilometriin. Meidän seudulla elohopean putoaminen alle -25°C lukemiin on harvinaista, joten datan puuttuminen sitä kylmemmistä olosuhteista ei haitannut. Oleellinen informaatio on siis se, että kantaman pitää olla ainakin tuplat siihen mitä on pakko ajaa kerralla. Ja koska meidän on pakko ajaa noita 70 km pätkiä, kantamaa pitäisi olla vähintään 150 km.

Lisäksi pitää huomioida, että akkujen kapasiteetti hieman laskee ajan myötä, mutta kuinka paljon oikeasti? Aivan eksaktia tietoa tuntuu löytyvän huonosti (tässä jotain), mutta päädyin kaiken lukemani jälkeen ymmärrykseen että 20% pudotukseenkin menee useita vuosia, etenkin jos akkua ei ladata aivan täyteen, eikä ajeta aivan tyhjäksi kovin usein. Ja tässä tulikin sitten se pihvi: jotta akku pysyy kunnossa, sen pitää olla sen kokoinen että sitä ei tarvitse ajaa tyhjäksi. Tämä yhdistettynä tuohon pakkasen vaikutukseen, päädyimme tulokseen että haluamme auton jonka kantama on luokassa 200 km tai enemmän.

Latauksen nopeus Kantaman lisäksi toinen oleellinen parametri meille on latauksen nopeus nimenomaan kotona. Kun tuo tyypillinen 70 km ajelu on tehty, pitää auto saada ladattua seuraavaa vastaavaa reissua varten alle kolmessa tunnissa. Kotona on käytettävissä 16A kolmivaihesähkö ('voimavirta'), mutta toki on luultavaa että aivan tuota 16A ei voi ottaa, koska talon lämmitys ja muukin käyttö on hoidettava.

Mallin valinta edellä mainittujen kriteerien perusteella

Kun nettiautosta alkoi selata sähköautoja halvimmasta alkaen, ensimmäisenä tulevat vastaan Nissan Leaf, pienellä 24 kWh akulla, kantamaa noin 120 km luokassa, vuosimallista riippuen, sekä 30 kWh akulla, kantama noin 170 km. Kumpikin meidän tarpeisiin liian vähän. Isommalla 40kWh akulla olevat Leaffit taas olivat meille liian kalliita (yli 20k€). Lisäksi Leaffin oma sisäinen laturi on vain 1-vaihelaturi, joten kolmivaiheisena lataaminen ei ole mahdollista. Sisäistä laturia on kahta eri mallia, 3.3 kW ja 6.6kW. 3.3 kW laturi tarkoittaa sitä, että olipa tarjolla mikä tahansa sähkönsyöttö, laturi ja muut himmelit, niin 24 kWh akun täyttymiseen menee 7 tuntia. 6.6 kW tietysti sitten puolittaa ajan, mutta tuon lataustehon totettaminen yksivaiheisena ei ole aivan niin triviaalia. Normaalista pistorasiasta lataamiseen menisi 14 tuntia. Latauksista tarkemmin Laturit & Lataaminen. Harkinnan 'helpottamiseksi' luonnollisesti mistään ei saa tietoa kumpi näistä latureista on missäkin autoyksilössä. Toki autoon sisälle menemällä näytöstä on kaivettavissa tieto, mutta netistä eikä luultavasti autokauppiailtakaan moista tietoa saisi mitenkään. Joka tapauksessa, Leaf ei näyttänyt meidän autolta.

VW e-Golf vaikuttaisi kelvolliselta autolta, mutta nettiautossa yhdessäkään 'halvalla' myynnissä olevassa autossa ei lukenut minkä kokoinen akku autossa on tai paljonko sen luvattu kantama on. Kyselin aika monesta, ja kaikista mistä sai (järkevän) vastauksen, vastaus oli 24kWh tai range se mitä tuolla on tarjolla. Tässä tuli vastaan myös autokauppiaiden osaamattomuus, osa vastasi ihan puuta heinää, esim moottorin tehon. Ei jatkoon.

BMW i3, Bemari ja takaveto eivät vedonneet. Kokemukset nuoruuden takavetoautoista eivät kannustaneet tähän, ja vaihtoehto jäi tutkimatta. Ja koska tavoite on järkevä liikkuminen eikä fyysisten vajavaisuuksien paikkaaminen, ei BMW mahtane olla meidän tarpeisiin tehty. Ja jos nämä ennakkoluulot eivät riitä vakuttaamaan, niin viimeinen pisara on ihmeellinen rengaskoko jolle ei ole lainkaan nastarenkaita saatavilla.

Renault Zoe olikin sitten seuraava vastaan tuleva. Halvemmat olivat 24kWh akulla, ja range saman tyyppinen kuin saman kokoisella akulla varustetulla Leaffilla. Muutama tuhatlappunen lisää hintaan, ja akun koko olikin 40 kWh, ja luvattu kantama noin 250-300 km lähteestä, vuosimallista ja tuulen suunnasta riippuen. Zoen sisäinen laturi on 3-vaihe. Auton laturi kykenee jopa 22 kW lataukseen, mutta tuohon vaadittaisiin 32A sähköä, joten meillä kotona lataus on maksimissaankin 11 kW, käytännössä varmasti vähemmänkin koska ei voi täydellä 16A virralla ladata (25A pääsulakkeet). Päädyimme arviossa siihen että kantama + realistinen latausnopeus varmaankin riittävät meille. Eli kun yksi 60-70 km pätkä on ajettu, akkuun jäänyt lataus sekä latauksen nopeus riittävät siihen että kolmen tunnin päästä on akussa taatusti riittävästi virtaa seuraavaa reissua varten.

Zoen spekseissä on huomioitavaa, että siinä ei ole pikalatausta, mutta me arvioimme ettei tuolla ole meille merkitystä. Lataamme kotona, ja autolla ei ole tarkoitus ajaa pitkiä matkoja joissa nopeampi lataus kaupallisissa latauspisteissä olisi merkittävä. Olemme toki leikkineet ajatuksella, miten pidempi matka mahtaisi sujua. Rouvalla oli selvä näkemys asiaan: jos lapset olisivat pienempiä ja heidän kanssaan olisi tarkoitus ajella pidempiä matkoja, emme edes harkitsisi Zoen spekseillä olevaa autoa. Kahdestaan retkeily voi tulla kysymykseen, mutta etukäteisarviomme on se, että maha ei tule kestämään niin paljon ABC:n kahvia, että Zoen saisi ladattua pidemmillä reissuilla pakkasella. Epäilemme myöskin, että ABC-liikenneasemien läheisten retkeilymaastojen maisemat eivät ole kovin huikeita, joten latausajan aktiviteetti lienee blogin kirjoittaminen teekupin äärellä. Tähän maailmaan tutustumme seuraavan vuoden aikana ja liitämme blogiin parhaat maisemakuvat liikenneasemien ympäristöstä.

Eli analyysimme päätyi siihen, että jos meille sähköauto hankitaan, se on Renault Zoe 40 kWh akulla. Enää oli jäljellä päätös siitä ostetaanko sähköauto vai ei. Se kyseinen päätös ei ollut helppo. Olemme tähään mennessä ajelleet perinteisen tekniikan autoilla, joilla ajaminen on aina onnistunut ilman manuaalin lukemista. Rouva aloitti Zoen 246-sivuisen manuaalin lukemista ja tämä osoittautui virheeksi. Rouva alkoi epäillä omaa järkeään luettuaan sivutolkulla siitä, miten ovet avataan tai lukitaan. Tilanteesta päästiin eteenpäin sillä, että rouva päätti unohtaa manuaalit ja elää elämää eteenpäin kuten ennenkin - ilman manuaaleja. Tämä manuaaleista löytyvä monimutkaisuus ei luultavasti liity mitenkään sähköautoihin, vaan yksinkertaisesti kaikkiin uudemman ja "hienomman" tekniikan autoihin.

Peltilehmien kustannuslaskentaa

Kuten ukkoni introssa totesi, auto ei ole meille minkäänlainen statussymboli vaan kulkuväline, jolla kuljetetaan perhettä ja usein runsaita varusteita paikasta toiseen. Auton ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä, koska vakioreittimme olosuhteissa ja runsailla kilometreillä auton ulkonäössä kaikki huomio kiinnittyy kuraan. Onneksi likimain kaikki käytetyt Zoet ovat valkoisia, jotta kura näkyy hyvin! Ainoat pakolliset mukavuusvarusteet autoissamme ovat ilmastointi sekä teknisesti toimiva äänentoisto.

Nykyisessä elämänvaiheessamme ajokilometrejä kertyy vuositasolla vähintään 50 000 km. Näillä kilometreillä polttoainekustannukset sekä huoltokustannukset ovat merkittävä kuluerä ainakin bensa-autolla ajettaessa. Kustannuslaskennan näkökulmasta olemme jo jonkin aikaa pohtineet, millaiset elinkaarikustannukset sähköautoilla on. Faktatietojen saaminen tuntuu olevan todella vaikeaa, joten jouduimme tekemään kustannuslaskentaharjoituksen "arvatuista lähtötiedoista, keksityllä kaavalla" -tyyppisesti.

Alkuun arvioimme perheemme vuosittaisen kilometrimäärän, joka tulee ainakin seuraavat 2,5 vuotta olemaan vähintään 50 000 km. Tämän jälkeen kilometrejä tulee luultavasti 30 000-40 000 per vuosi. Seuraavien 2,5 vuoden aikana tarvitsemme joka tapauksessa kaksi autoa, joista toisen on oltava tavaratiloiltaan pikkuautoa suurempi. Näistä lähtökohdista teimme oletuksen, että sähköautolla ajettaisiin vähintään 30 000 km/vuosi ainakin seuraavan 5 vuoden ajan.

Valitsimme sähköauton rinnalle vertailuun samasta kokoluokasta pari eri-ikäistä pikkuautoa, joiden kulutus Nettiauton mukaan on 6 tai 6,5 l/100 km. Kulutusarviot tuntuivat aika korkeilta, mutta muutakaan tietoa ei käytettävissä ollut. Sähköautolle laskimme mukaan kaskovakuutuksen, koska sähköauto tulisi olemaan selvästi uudempi ja kalliimpi kuin vertailun bensa-autot. Peruskustannusvertailuun otettiin siis mukaan hankintahinta, polttoaineen hinta, vakuutukset sekä ajoneuvovero. Ajoneuvoveron kohdalla hämmästykseni oli suuri, kun havaitsin sähköauton ja bensa-auton olevan tasoissa siksi, että sähköautosta maksetaan käyttövoimaveroa. Eihän se ole iso kustannus, mutta jotenkin sen olemassaolo tuntuu absurdilta suhteessa ilmastotavoitteisiin, joita eri puolueet kilvan julistavat.

Meidän perheen kilometreillä huoltokustannusten osuus autoilun kokonaiskustannuksista on merkittävä. Harmi vaan, että niiden luotettava ennustaminen on likimain mahdotonta sekä bensa-autolle että varsinkin sähköautolle, josta dataa on saatavilla todella huonosti. Analysoimme parin bensa-auton huoltohistoriaa ja totesimme, että tietyt perusasiat toistuvat säännönmukaisesti, mutta toisaalta muitakin kustannuksia tulee yllättäen ja pyytämättä. Jakopääremontit pystyy ennustamaan kilsoista, samoin kuin alustan kuluvat osat. Ajamme päivittäin soralla, joten alustan kilkkeitä vaihdetaan samaan tahtiin kuin öljyjä. Sähköautoissa jakopääremontit jäävät pois, mutta tilalle tulee ainakin akkujen vaihto/huolto, joka onkin sitten kallis paukku. Elektroniikkaan liittyviä vikoja lienee yhtä paljon käyttövoimasta riippumatta.

Kokeilin Excelissä erilaisia variaatioita huoltokustannuksista, mutta totesin sen olevan yhtä luotettavaa kuin nopanheiton. Lopulta päätin palata alkuperäiseen peruskustannusvertailuun, jossa olin huomioinut vain hankintahinnan, polttoaineen hinnan, vakuutukset sekä ajoneuvoveron. Tämän laskelman tulos on se, että 30 000 kilometrin vuositahdilla 4000 euron bensa-auton ja 18 000 euron sähköauton kokonaiskustannukset (ilman huoltokustannuksia) ovat 5 vuoden tarkastelujakson jälkeen tasoissa. Laskelmassani olen olettanut, että sähkön hinta kotona ladattuna on tämänhetkinen 0,15 eur/kWh. Bensan hinta on alkuun 1,8 eur/l ja korottuu sen jälkeen 5 %:n vuositahtia. Kaikki hintaoletukset voivat olla totta, tarua tai jotain siltä väliltä. Jos ilmastopolitiikassa on edes jotain totta, niin voisi kuvitella, ettei bensan hinta voi olla ainakaan laskeva.

Jos lisäksi rohkeasti oletamme, että tuoreehkon ja vähän ajetun 18 000 euron sähköauton huoltokustannukset ensimmäisinä vuosina ovat matalammat kuin 4000 euron bensa-auton, niin business case on selvä - sähköauto on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi. Ja jos lisäksi oletamme, että 5 vuoden ja 150 000 kilometrin jälkeen sähköautolla on vielä reilusti uraa edessään, niin kustannuslaskenta näyttää erittäin hyvältä. Renault Zoella on akkutakuu 8 vuotta tai 160 000 km. 30 000 vuosikilsoilla tuo 160 000 km tulee täyteen laskelmani 5 vuoden tarkastelujaksolla, koska potentiaalisessa sähköautossa on ajettuja kilsoja pohjille 30 000 km. Jos akut on mitoitettu niin, että takuun päättyessä ne ovat finaalissa, niin luultavasti päädymme tilanteeseen, että kustannuslaskennan näkökulmasta olisi ollut ihan sama, olisiko perheeseemme tullut sähköauto vai 4000 euron bensa-auto.

En hyvällä tahdollakaan pysty kuvittelemaan, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan siten, että kansa siirtyy yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen. Tämän vuoksi uskon, että sähköautoilu tulee olemaan merkittävässä roolissa Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Ja jos tarkastelen asiaa ihan henkilökohtaisesta näkökulmasta, niin yksityisautoilu tulee olemaan meidän juttumme niin kauan kun pystymme itse autolla ajamaan, koska haluamme asua paikassa, jossa julkinen liikenne ei ole vaihtoehto. Haluaisimme kuitenkin tehdä edes vähän omaa osuuttamme ilmastotalkoista, joten päädyimme kustannuslaskenta-arvausten sekä ilmastotalkoiden yhteissummana hankkimaan täyssähköllä kulkevan Renault Zoen. Ja koska tähän päätökseen pääseminen oli järki-ihmisille varsin työlästä ja hankalaa, päätimme kirjoitella kokemuksistamme siten, että kaikki vastaavia tietoja etsivät löytävät meidän kokemuksemme googlella.

Suomi-auto vai jälkimaahantuotu

Kun niitä ostettavia autoja alkoi tutkimaan, niin osassa sanottiin 'suomi-auto', osassa ei. Ja kun kyseli, niin aika moni autoista oli tuotu maahan käytettynä.

Facebookissa kyselemällä tuli hieman epämääräinen käsitys, että alunperin suomessa myydyissä voi olla parempi lämpöpumppu, mahdollisesti isompi lämpövastus lämpöpumpun kaveriksi, ja ehkä eroa akun lämmityksessä. Kaksi ensimmäistä liittyvät siihen miten ohjaamossa tarkenee talvella, ja viimeinen taas siihen millä nopeudella akku latautuu kovalla pakkasella.

Johtopäätöksemme oli, haluamme suomi-auton.

Hankintapäätös tehty!

Auto hankittiin joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Autokaupasta oli 210 km matka kotiin, johon vaadittiin yksi liki tunnin lounastauko jotta sekä kuski että auto jaksoivat kotiin asti.